Pysytään piilossa

Anonyymia pohdintaa naiseudesta, sen odotuksista sekä siihen liittyvistä ilmiöistä. Sekä muuta siihen viittaavaa.

25.2.07

"Koti, uskonto ja isänmaa"

Suomalaisuuden pyhä kolmiyhteys - oma asunto, tapaluterilainen ja kunniotus valtiota kohtaan. Inhoan tuota sitaattia. Minulla on koti ja minulla on kotimaa, mutta minulla ei ole uskontoa. Tekeekö se minut vähemmän suomalaiseksi?

Suomalainen systeemi jossa valtio ja kirkko ovat toisiinsa yhteen kietoutuneita tosiaan saavat minut ainakin tuntemaan, että en ole niin suomalainen kuin voisin olla. Toinen puoli on osa elämääni ja toiseen en kuulu.

23.2.07

"Jokainen on oman onnensa seppä"

Inhoan sitä porvarillista näkemystä jonka mukaan jokainen on itse vastuussa omasta menestymisestään. Usa on nyt mallimerkki siitä kuinka pystyvät takovat itselleen ison omaisuuden, mutta en pidä siitä kuinka Suomessa yhteiskunta tuntuu lajittelevat ihmiset "tuottaviin" ja "kuluttaviin" jäseniin. Toiset tuottavat verovaroja joilla sitten elätetään muuta osaa.

Entä se elätettävän osa? Siihen kuuluu hirveä syyllisyys siitä, että ei voi olla tuottava jäsen. Vain yhteiskunnan iilimato joka yrittää pärjätä pienellä tuella päivästä toiseen ilman suurta toivoa siitä, että tulevaisuus voisi tuoda muutoksen parempaan.

Kaikki eivät voi olla tuottavia yhteiskunnan silmissä. Onnen lahjat eivät edelleenkään käy tasan. Mitä väliä sillä on vaikka halua tehdä töitä riittäisi jos terveys ei pysy mukana? Onko hirveämpää olla nuori jolla terveys rappeutuu kovaa vauhtia, opintolainat kasvavat koronkorkoa ja todeta etteivät firmat halua palkata puolikuntoista työntekijää jolla vaikeuksia pysyä opintojen perässä ja sairaspoissaoloja tulisi taatusti olemaan. Sairaseläkkeestä saa haaveilla, mutta sekin vaihtoehto on lohduton. Motivaatio ja halu työskennellä häviää tehokkaille, onnellisesti terveille.

Suorituspaineista on haasteellista selvitä terveenä, mutta sairaana...
Jos terveyttä löytyy, niin arvostakaa sitä.

3.2.07

Savua

Olen tämän illan kärsinyt astamakohtauksista jotka tulevat aina uudestaan ja uudestaan. Syynä on asuntooni sisälle tunkeutuva tupakansavu. Eteenkin kylpyhuoneessa haisee tupakka niin vahvasti kuin joku olisi olisi käynyt polttamassa siellä. Tunnen voimatonta vihaa. En voi tehdä mitään. Joudun vain hengittämään tätä huonoa ilmaa enkä voi paeta minnekään. Hengittäminen on vaikeaa.

Jollain toisella on mahtaa olla mukava ja rentouttava ilta. Ehkä kavereita käymässä ja poltetaan yhdessä tupakkaa. Nautiskellaan.

Sydän tykyttää liiallisesta astmalääkeannoksesta. Minäkin haluaisin rentoutua. Mieleen muistuu se yksi kiva tyyppi edellisestä kaupungista. Olin häneen ihastunut. Hänkin minuun. Hän kerjäsi minulta baarissa suukkoa kädessään palava tupakka. Pöydän yläpuolella oli tupakoinnin kieltävä kyltti. Katsoin hetken, että on kiva tyyppi, mutta hän tupakoi. Pidin kiinni periaatteestani etten nuole tuhkakuppeja.

Tupakoiville ihmisille on helpointa antaa pakit. Ei heitä edes harkitse tosissaan. Ei tarvitse odottaa suhdetta jossa he pääsisivät satuttamaan. He satuttavat jo nyt omalla nautinnollaan.

Odotan innolla kesää ja uutta lakia. Baarissa käyminen muutuu ehkä jossain määrin mukavammaksi.