Kukaan ei halua minua...

... töihin firmaansa. En ole koskaan se hakijoista paras. En tosin se huonoinkaan. Olen aina ollut (ja varmaan tulen aina olemaankin) keskivertoa. Minuun ei taitojeni puolesta kiinnitetä huomiota. Arvosanat eivät ole olleet koskaan niin hyviä, että olisin ansainnut kiitosta eivätkä niin huonoja, että minusta oltaisiin huolestuttu. Ikävä keskiverto joka pysyy samassa tasassa riippumatta siitä tekeekö paljon töitä vai laiskottelee.

Se kasin tyttö. Ja kasin tyttö on paperilla tylsä.

Houkuttaisi melkein lähteä ilmaiseksi johonkin firmaan töihin. Ehkä minun täytyykin tehdä niin saadakseni jalkani oven väliin. Tosielämässä kuitenkin kasin tyttö tekee työtä tasaisesti ja saa aikaan palamatta loppuun. Tosielämässä (josta yrityselämä tuntuu olevan kaukana) minulle uskalletaan antaa oikeaa vastuuta, koska minuun luotetaan. Vaan ei minua silti vielä huolita mihinkään.

Kasin tyttö katsoo, että hänen täytyy vielä kehittää itseään.